Murhamestari Psykon kimpussa

                          Alma (Helen Mirren) ja Alfred (Anthony Hopkins) olivat
                          erinomainen pari elokuvateollisuudessa ja avioliitossaan.

Englantilaissyntyinen elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock (1899−1980) tuli tunnetuksi Hollywoodissa jännityselokuvan mestarina, jonka kykyä kuljettaa juonta ja kameraa sekä editoida elokuva on paljon ihailtu. Sacha Gervaisin ensimmäisen fiktioelokuva kertoo Hitchcockin kuuluisimman elokuvan Psykon (1960) tekemisestä ja siihen liittyneistä ongelmista.

Hitchcock (2012) alkaa ohjaajamestarin Vaarallisen romanssin (1959) ensi-illasta, jossa media utelee ohjaajan mahdollisista haluista jäädä eläkkeelle pitkän ja menestyksekkään uran jälkeen. Hitchcockia (Anthony Hopkins) asia mietityttää ja hän päättää tarttua uuteen haasteeseen ja uudistaa elokuvakieltään. Tämän on tarkoitus tapahtua muokkaamalla sarjamurhaaja Ed Geinin (Michael Wincott) hirmuteoista kertovasta roskaromaanista laadukas kauhuelokuva.

Paramountille työskentelevän murhamestarin on kuitenkin vaikea saada tuottajia vakuuttumaan elokuvasta, jonka kaupalliseen menestymiseen on monen vaikea uskoa. Taustalla on myöhemmin kulttimaineen saaneen Vertigon (1958) floppaaminen. Omat kapulansa Hitchcockin rattaisiin on valmis työntämään myös sensuuri, joka pyrkii yli-innokkaasti suojelemaan amerikkalaisia erotiikalta ja väkivallalta.

Kulttuurihistoriallisesti Hitchcock on mielenkiintoinen valottaessaan 50- ja 60-luvun taitteen elokuvantekoa. Nykykatsojaa huvittaa ajatus Psykon legendaarisesta suihkukohtauksesta ilman musiikkia tai elokuvantekijöiden ja näyttelijöiden studiossa vannoma vala olla kertomatta leffasta mitään ennen ensi-iltaa. Mielenkiintoista on myös seurata Hitchcockin uhkapeliä elokuvansa rahoittamisessa. Kaikki pannaan yhden kortin varaan.

Gervaisin elokuvan suurin ansio lienee kuitenkin elokuvaohjaajan puolison (upea Helen Mirren) nostaminen valokeilaan. Hitchcockin puoliso Alma Reville oli elokuvantekijänä miehensä veroinen taiteilija, jolla oli näkemystä, roolituskykyä ja osaamista oivien käsikirjoitusten tekoon. Alma tuki miestään, mutta oli tarvittaessa myös pisteliäs sanoissaan. Helen Mirrenin silmistä hehkuu miestään kohtaan tuntema hellyys, mutta tarvittaessa hän myös antaa kipakkaa palautetta. Ohjaajavelhoa piinaa myös Alman kintereillä viipyilevä lipevä käsikirjoittaja Whitfield Cook (Danny Huston).

Anthony Hopkins tekee lähes Mirrenin veroista työtä Hitchcockina, jota hän elokuvassa muistuttaa niin olemuksensa kuin äänensäkin puolesta. Ajoittain katsoja kuitenkin pohtii, onko hän kiltimpi kuin esikuvansa. Psykon sankaritarta Janet Leigh’iä esittävä Scarlett Johansson on sulokas, mutta tietäen Hitchcockin mieltymyksen Kim Novakin ja Tippi Hedrenin kaltaisiin jäänviileisiin vaaleaveriköihin, ei ehkä kaikkein uskottavin. James D’Arcy tekee uskottavan roolin ujona ja hermoheikkona Anthony Perkinsinä.

Ohjaajamuotokuva Hitchcockista on mainiota viihdettä, jota voi suositella kaikille elokuvan historiasta ja tekemisestä kiinnostuneille. Leffa tuo esiin oivalla tavalla lähes kaikki ohjaajaan liitetyt kliseet ja tunnusmerkit. Samalla Hitchcock on koskettava muotokuva Alfredin ja Alman avioliitosta ja poikkeuksellisen läheisestä ja onnistuneesta työsuhteesta.

Elokuvan trailerin löydät tästä.