rakastettu palaa yllättäen takaisin kuvioihin.
Taru Mäkelän Mieletön
elokuu (2013) on lähtökohtaisesti kiinnostava. Ohjaajan edellinen elokuva Varasto (2011) on viime vuosien
parhaita komedioita, jonka laadukas näyttelijätyö siivitti menestykseen.
Uutuuskomediaan on myös satsattu ja se on toteutettu
suomalais-tšekkiläis-norjalaisena yhteistuotantona.
Kati Outinen
näyttelee elokuvassa Elsa Ahoa,
taitavaa helsinkiläistä modistia, jonka elämä näyttää olevan järjestyksessä. Hattukauppias tunnetaan myös selvänäkijänä, jonka puoleen yhteiskunnan
kerma kääntyy itse presidentti Kekkosen johdolla.
Hatuntekijän elämä muuttuu kertaheitolla, kun yhtenä päivänä
hänen ovelleen ilmestyy tšekkoslovakialainen muusikko Jan Novak (Miroslav Etzler),
jonka kanssa Elsa on kokenut kuuman romanssin ennen sotaa. Saksofonia soittava
Jan on tullut maansa delegaation kanssa Suomeen soittaakseen kommunistien
nuorisofestivaaleilla. Vaikka Elsa epäröi, jälleennäkemisellä on vaikutuksensa:
vanha rakkaus roihahtaa uudelleen liekkiin.
Elokuvassa eletään elokuuta 1962, jolloin kylmä sota oli
voimakkaimmillaan ja Kuuban ohjuskriisi oli pian johtamassa maailman ydinsodan
partaalle. Markkinatalouteen uskovan Länsi-Euroopan ja sosialistisen
Itä-Euroopan välille oli laskeutunut rautaesirippu. Elsan ja Janin kirjeenvaihdon
oli katkaissut Tšekkoslovakian päätyminen Neuvostoliiton satelliittivaltioksi.
Järjestelmien vihanpidossa yksilöiden tarpeet ja toiveet usein muserrettiin.
Länteen loikkaamisen estämiseksi Janin ja muiden muusikoiden
päällystakiksi on asetettu nuori politrukki Adam
(Krystof Hadek). Tiukkapipoinen
nuori kommunisti pelkää kapitalistien juonia kuin ruttoa, mutta hänen päänsä
kääntää Elsan sisarentytär Minni (Elena Leeve) nuoruuden innollaan.
Puoluepampun pojan äkillinen retkahtaminen sinänsä viehättävään neitoon ja
erityisesti oman aatemaailman hylkääminen vaikuttavat epäuskottavilta. Elokuvan
kiinteyttä hajottaa myös Elsan rasittavan poliisipäällikkönaapurin (Esko Salminen) rakkaushuoliin liittyvä
säntäily.
Mielettömän elokuun ajankuva on rakennettu huolella ja taidokkaasti
kuten monessa muussakin nykyleffassa. 1960-luvun alun esineistö, vaatetus,
miljööt, musiikki ja ilmiöt hengittävät hienosti elokuvassa. Janin foni soi
uljaasti ja täynnä kaipausta.
Mäkelän uutuus ei komediana nouse railakkaan Varaston
tasolle, vaikka huumori kukkiikin paikoin mukavasti. Elokuvan keskeisiksi
teemoiksi nousevat yksilön pyrkimys onneen ja irti järjestelmien kahleista.
Mieletön elokuu on näyttelijätyöltään Varastoa epätasaisempaa
työtä, vaikka pääpari selviytyy komeasti rooleistaan. Esimerkiksi Puhdistuksessa (2012) loistoroolin
tehnyt Laura Birn ei yksinkertaisesti
käy enää elokuvan Kaarinan
kaltaisesta teinitytöstä.
Kovin päälleliimatuilta ja elokuvan eheyttä hajottavilta
tuntuvat myös leffaan sisälletyt ajan merkkimiehet Juri Gagarin ja Lee Harvey
Oswald.
Elokuvan trailerin löydät tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti