sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Hovimestarina supervallan linnakkeessa

                                Forest Whitaker tekee hienon roolityön hovimestarina
                                The Butler -elokuvassa.

Y-Kinossa ensi-iltansa saanut Lee Danielsin ohjaama The Butler (2013) kertoo mustasta hovimestarista, joka ehti palvella kahdeksaa Yhdysvaltain presidenttiä 34 vuotta kestäneen uransa aikana. Filmin hovimestari Cecil Gainesin (Forest Whitaker) esikuvana toimi vuonna 2010 kuollut Eugene Allen. Filmillä on monia yhtymäkohtia Allenin omaan elämäkertaan.

Elokuvan Gaines syntyy maatyöläisen pojaksi etelän Georgiaan, jossa rotuerottelu on voimissaan. 1920-luvulla tapahtuu tragedia, jolla on syvä vaikutus hänen käsitykseensä perhe-elämästä. Vartuttuaan nuoreksi mieheksi hän jättää syvän etelän ja aloittaa työnsä hotellin tarjoilijana. Nuoren miehen luontainen tahdikkuus tekee vaikutuksen USA:n presidentin virka-asunnon Valkoisen talon henkilöstöpäällikkö R.D. Warneriin (Jim Gleason), joka värvää Gainesin yhdeksi talon kuudesta hovimestarista.

Puuvillapelloilta Valkoiseen taloon ponnahtanut Gaines saavuttaa tahdikkuudellaan ja lojaalisuudellaan kaikkien presidenttin luottamuksen Dwight Eisenhowerista Ronald Reaganiin. Hovimestarin kuuluu olla huomaamaton, vaikka hän näkisi ja kuulisi tarjoillessaan kaikenlaista valtiosalaisuuksista yksityisiin. Filmin perusteella Gainesin suosikkipresidenteiksi nousevat Eisenhower (Robin Williams), John F. Kennedy (karismaton James Marsden) ja Ronald Reagan (Alan Rickman).

Elokuvassa Yhdysvaltain presidentit käydään valitettavasti pikakelauksella läpi ja monet heistä ovat enemmän imitoituja karikatyyrejä kuin supervallan päämiehiä. Gerald Fordia ja Jimmy Carteria ei noteerata. Presidenttikavalkadissa olisi ollut mahdollisuus selvittää päämiesten valtiomiestekoja, vahvuuksia tai heikkouksia, mutta tämä jää käytännössä viittauksen asteelle. Eisenhowerin ajan kylmän sodan kiristyminen, Kennedyn Kuuban kriisit tai seksiaddiktiot, Nixonin Watergate-skandaali tai Reaganin Tähtien sota -hanke jäävät vaille mainintoja.

Päähovimestariksi nousseen Gainesin vaitonaisuus selittyy lojaalisuudella, mutta myös Valkoisen talon kahdella eri maailmalla. Samaan aikaan kun Yhdysvaltain presidentit pohtivat sotatoimia, diplomatian kiemuroita ja maailmantalouden näkymiä virkahuoneessaan (kuuluisa Oval Office), hovimestari järjesteli aterimia ja lautasia millimetrintarkkaan järjestykseen juhlapäivällistä varten. Virka-asunnon yläkerroksia hallitsi valkoinen, pääosin miespuolinen virkakoneisto, kun taas alakertaa musta palvelusväestö. Tämä ero kahden kerroksen välillä jatkui vielä pitkään 1960-luvun kansalaisoikeuslakien voimaantulon jälkeenkin.

The Butlerissa on kaksi keskeistä tarinaa. Se kertoo toisaalta työorientoituneen hovimestarin henkilökohtaisen kehityskertomuksen, mutta myös mustan väestönosan nousun alistetusta asemasta aina Barack Obaman presidenttiyteen asti. Gaines suhtautuu nihkeästi esikoisensa Louisin (David Oyelowo) taisteluun mustien aseman parantamiseksi 1960-luvun kansalaisoikeusliikkeessä. Varsinainen välirikko tapahtuu, kun poika liittyy hetkeksi radikaalin Mustat pantterit -järjestön jäseneksi. Louisin harjoittama amerikkalaisen yhteiskunnan kritiikki on vakaalle ja konservatiiviselle hovimestarille vaikea niellä.

Filmin vahvuus on kansalaisoikeustaistelun kuvaamisessa, jota ryyditetään ajan hätkähdyttävin uutisvälähdyksin. Yhdysvaltojen mustan (afroamerikkalaisen) väestön nousu noin 50 vuodessa toisen luokan kansalaisista nykyisin suhteellisen tasa-arvoiseen asemaansa on melkoinen saavutus. Se on myös vankka osoitus amerikkalaisen kansanvallan toimivuudesta. Nykyään varmin tapa katkaista lupaava urakehityksensä Yhdysvalloissa on tunnustautua rasistiksi joko yksityisellä tai julkisella lohkolla. Tässä olisi suomalaisillekin pohdinnan paikka.

Elokuvan näyttelijöistä Forest Whitaker Gainesina tekee Oscar-ehdokkuuden tasoisen roolityön. Oprah Winfrey Gloria-vaimona, Alan Rickman Reaganina ja Jane Fonda Nancy Reaganina pärjäävät myös mainiosti. Elokuvan kammottavin ilmestys on John Cusack "Tricky-Dick" Nixonina. Oikein tulee ikävä Anthony Hopkinsia samassa roolissa Oliver Stonen elokuvassa Nixon (1995).

Elokuvan trailerin löydät tästä.



keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Niskasen legendaarinen nuorisokuvaus 60-luvulta

                                Kirsti Wallasvaara (Leena), Kristiina Halkola (Riitta) ja
                                Santtu (Eero Melasniemi) ovat nuorisokuvauksen tähtiä.




Mikko Niskasen Käpy selän alla (1966) kertoo neljän kaupunkilaisnuoren kesäisestä telttaretkestä ja kuvaa samalla terävästi aikansa nuorison asenteita. Elokuva on yksi suomalaisen elokuvahistorian merkkipaaluista. Se valmistui studiojärjestelmän romahtamisen jälkeen suomalaisen elokuvan kriisin ollessa pahimmillaan. Se merkitsi käännekohtaa ja toi uusia tuulia väsähtäneeseen elokuvakulttuuriin ja kotimaiseen filmituotantoon. Niskasen elokuva teki nuorista näyttelijöistään Kristiina Halkolasta, Kirsti Wallasvaarasta, Eero Melasniemestä ja Pekka Autiovuoresta aikansa supertähtiä.

Elokuva esitetään Y-Kinossa perjantaina 11.10.2013 klo 14.00 alkaen. Esitykseen on vapaa pääsy.

Lue elokuvasta enemmän tästä Ihme-Filmin esittelystä.


sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Rautaesirippu onnen esteenä

                                          Elsan (Kati Outinen) elämä muuttuu, kun nuoruuden-
                                          rakastettu palaa yllättäen takaisin kuvioihin.

-->
Taru Mäkelän Mieletön elokuu (2013) on lähtökohtaisesti kiinnostava. Ohjaajan edellinen elokuva Varasto (2011) on viime vuosien parhaita komedioita, jonka laadukas näyttelijätyö siivitti menestykseen. Uutuuskomediaan on myös satsattu ja se on toteutettu suomalais-tšekkiläis-norjalaisena yhteistuotantona.
Kati Outinen näyttelee elokuvassa Elsa Ahoa, taitavaa helsinkiläistä modistia, jonka elämä näyttää olevan järjestyksessä. Hattukauppias tunnetaan myös selvänäkijänä, jonka puoleen yhteiskunnan kerma kääntyy itse presidentti Kekkosen johdolla.
Hatuntekijän elämä muuttuu kertaheitolla, kun yhtenä päivänä hänen ovelleen ilmestyy tšekkoslovakialainen muusikko Jan Novak (Miroslav Etzler), jonka kanssa Elsa on kokenut kuuman romanssin ennen sotaa. Saksofonia soittava Jan on tullut maansa delegaation kanssa Suomeen soittaakseen kommunistien nuorisofestivaaleilla. Vaikka Elsa epäröi, jälleennäkemisellä on vaikutuksensa: vanha rakkaus roihahtaa uudelleen liekkiin.
Elokuvassa eletään elokuuta 1962, jolloin kylmä sota oli voimakkaimmillaan ja Kuuban ohjuskriisi oli pian johtamassa maailman ydinsodan partaalle. Markkinatalouteen uskovan Länsi-Euroopan ja sosialistisen Itä-Euroopan välille oli laskeutunut rautaesirippu. Elsan ja Janin kirjeenvaihdon oli katkaissut Tšekkoslovakian päätyminen Neuvostoliiton satelliittivaltioksi. Järjestelmien vihanpidossa yksilöiden tarpeet ja toiveet usein muserrettiin.
Länteen loikkaamisen estämiseksi Janin ja muiden muusikoiden päällystakiksi on asetettu nuori politrukki Adam (Krystof Hadek). Tiukkapipoinen nuori kommunisti pelkää kapitalistien juonia kuin ruttoa, mutta hänen päänsä kääntää Elsan sisarentytär Minni (Elena Leeve) nuoruuden innollaan. Puoluepampun pojan äkillinen retkahtaminen sinänsä viehättävään neitoon ja erityisesti oman aatemaailman hylkääminen vaikuttavat epäuskottavilta. Elokuvan kiinteyttä hajottaa myös Elsan rasittavan poliisipäällikkönaapurin (Esko Salminen) rakkaushuoliin liittyvä säntäily.
Mielettömän elokuun ajankuva on rakennettu huolella ja taidokkaasti kuten monessa muussakin nykyleffassa. 1960-luvun alun esineistö, vaatetus, miljööt, musiikki ja ilmiöt hengittävät hienosti elokuvassa. Janin foni soi uljaasti ja täynnä kaipausta.
Mäkelän uutuus ei komediana nouse railakkaan Varaston tasolle, vaikka huumori kukkiikin paikoin mukavasti. Elokuvan keskeisiksi teemoiksi nousevat yksilön pyrkimys onneen ja irti järjestelmien kahleista.
Mieletön elokuu on näyttelijätyöltään Varastoa epätasaisempaa työtä, vaikka pääpari selviytyy komeasti rooleistaan. Esimerkiksi Puhdistuksessa (2012) loistoroolin tehnyt Laura Birn ei yksinkertaisesti käy enää elokuvan Kaarinan kaltaisesta teinitytöstä.
Kovin päälleliimatuilta ja elokuvan eheyttä hajottavilta tuntuvat myös leffaan sisälletyt ajan merkkimiehet Juri Gagarin ja Lee Harvey Oswald.
Elokuvan trailerin löydät tästä.