pohjalaisen independent-elokuvan keskushahmoja.
On todettava heti kärkeen: Etelä-Pohjanmaalla ja erityisesti
Alavudella kuvattu indie-elokuva Anselmi
– nuori ihmissusi (2014) yllättää myönteisesti. Muutamalla kymmenellä
tuhannella eurolla on saatu aikaan teknisesti kelpo elokuva. Elokuvakerronnan
sujuvuus hukkuu kuitenkin liian monien juonenpätkien käsittelyyn. Perinteistä
kauhugenreä leffassa on vain vähän. Sitäkin enemmän kasvudraamaa ja fantasiaa.
Independent-elokuvalla tarkoitetaan pienen budjetin elokuvaa,
jonka tuottaa pieni elokuvastudio. Anselmin tuottajana toimii Bottomland Productions, joka on
alavutelaislähtöisten tuottaja Mikko
Sukkalan ja ohjaaja Matti Pekkasen
yritys. 80 minuutin elokuvaa tehtiin talkootyönä lähes kolme vuotta, ja se on
nyt nähtävillä eteläpohjalaisten elokuvateattereiden ohella mm. Lahdessa,
Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
Anselmi – nuori ihmisusi liikkuu kahdella aikatasolla.
1980-luvun pohjalainen ahdasmielinen kyläyhteisö, jossa Anselmi (Aleksi Holkko)
varttuu nuorukaiseksi, edustaa nykyaikaa. Anselmi elää yhdessä
yksinhuoltajaisänsä Manun (Sami Palolampi) kanssa. Isän ja pojan
välejä hiertää Anselmin vähitellen tapahtuma seksuaalinen herääminen ja kadonneen
äidin kohtalo. Asia, joka jää Manulta pimentoon, ovat pojassa tapahtuvat
voimakkaat muodonmuutokset.
Elokuvan toinen aikataso sijoittuu vuoteen 1973, jolloin
Anselmi saa alkunsa. Kastajaispäivän iltana Eeva-äiti
(Liisa Ruuskanen) katoaa. Synkkä
perhesalaisuus keriytyy hitaasti auki Anselmin nähtäväksi elokuvan edetessä.
Sinänsä siirtyminen 70-luvun tapahtumiin on ongelmallista juonen kuljetuksen
kannalta. Liian moni asia paljastuu katsojalle liian varhain.
Anselmin kasvutarinaan on ympätty mukaan myös täysin
irralliseksi kokonaisuudeksi kaksi ihmissusitutkijaa, jotka samoilevat muusta
toiminnasta täysin irrallaan ihmissusimyytin perässä. Heidän merkityksensä
elokuvan kannalta paljastuu vasta filmin loppumetreillä.
Jos nuoren ihmissuden tarina ei olekaan kirkas ja juoni
jouhea, voi elokuvaa kiitellä teknisestä toteutuksesta, joka ei juurikaan häviä
suurten budjettien kaupallisille tuotannoille. Matti Pekkasen ja assistentti Erkki Suokonaution kuvaus on
laatutyötä, vaikka näyttelijät ovat kovilla runsaiden lähikuvien käytön takia.
Elokuvan äänisuunnittelu ja musiikki ovat toimivia. Indie-elokuvaksi Anselmi on
lupaava, kunhan uudesta leffasta haaveilevat tekijät kiinnittävät seuraavan
kerran huomiota kunnon käsikirjoituksen tekoon.
Näyttelijöistä pääroolien esittäjät onnistuvat hyvin. Aleksi
Holkko piirtää hyvin herkän ja angstisen teinipojan kuvan, Manua näyttelevä
Sami Palolampi kuvaa yksinhuoltajaisän hidasta hajoamista paineiden keskellä
taidokkaasti. Mediapersoona Pauli
Hanhiniemi näyttelee mainiosti kylän voimahahmon kirkkoherran roolin.
Harrastajanäyttelijät pärjäävät myös enimmäkseen mainiosti elokuvassa. Jenkeistä
asti elokuvaan kiikutettu pornotähti Ron
Jeremy on tässä elokuvassa täysin turha sivuhahmo ja mukana todennäköisesti
sponsorina toimineen miestenlehden toivomuksesta.
Elokuvan kolmas tähti tulee puhtaasti siitä, että
kriitikkona haluan myös indie-elokuvan elävän suurten budjettien kaupallisten
tuotantojen ohella. Viime vuosien tunnettuja suomalaisia independent-leffoja
ovat olleet mm. Iron Sky (2012), Käräjävuorentie (2012) ja Hulluna Saraan (2012).
Elokuvan trailerin löydät tästä.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti