Rahavallan hillittömät orgiat

                           Leonardo DiCaprio on vakuuttava rahanahneena meklarina.

Amerikkalaisohjaajien ehdottomaan aatelistoon kuuluva Martin Scorsese on tehnyt viidennen elokuvansa luottonäyttelijänsä Leonardo DiCaprion kanssa. Wall Streetin susi (The Wolf of Wall Street, 2013) on pureva kuvaus 1980- ja 1990-luvun amerikkalaisen kapitalismin ylettömyyksistä. Elokuva perustuu rahanpesusta ja osakemarkkinarikoksista tuomitun pörssimeklari Jordan Belfortin muistelmiin, joihin Terence Winterin vetävä käsikirjoitus rakentuu.

Elokuvassa Jordan Belfort (Leonardo DiCaprio) aloittaa pörssimeklarina amerikkalaisen rahavallan ytimessä Wall Streetillä 1980-luvulla. Vuoden 1987 pörssiromahdus vie mieheltä työpaikan, mutta pian hän ansioituu ja menestyy senttiosakkeita välittävässä yhtiössä. Tästä rohkaistuneena rikastunut Belfort perustaa kumppaninsa Donnie Azoffin (Jonah Hill) kanssa arvopaperivälittäjä Stratton Oakmontin, joka onnistuu imuroimaan rahaa rikastumisesta haaveilevasta keski- ja työväenluokasta.

Rahantekijä onnistuu markkinoiden nousuhuumassa hankkimaan itselleen huomattavan omaisuuden. Vanha vaimo menee vaihtoon, kun Belfort ihastuu hemaisevaan vaaleaan kaunottareen Naomi LaPagliaan (australialainen Margot Robbie). Ylenpalttisesta elämästä kertovat huippukallis kartano, loistoautot, helikopteri ja uuden sydänkävyn nimeä kantava 45-metrinen huvijahti. Belfortin suurten ansioiden taustalla on mm. osakekurssien manipulointi. Pienen yrityksen osakekurssi vivutaan keinotekoisesti ylös, nostetaan korkeat komissiopalkkio välittäjälle ja annetaan sitten kurssin rauhassa romahtaa.

Imperiumiaan Belfort rakentaa sisäpiiriin kuuluvien meklareidensa kanssa, mutta pitää huolta omistaan. Wall Streetin susi on omiensa jumaloima. Hyvin harvoin näkee valkokankaalla niin karismaattista ja oman joukkonsa innostamiseen kykenevää roolihahmoa kuin Leonardo DiCaprion Jordan Belfort on. Häntä voi syystä verrata Rooman keisari Caligulaan, joka tunnettiin tuhlaavaisuudestaan, itsetehostuksen tarpeistaan ja villeistä orgioistaan. Belfortin alaiset nauttivat muhkeista bonuksista ja hillittömistä juhlista päihteineen ja seksisessioineen.

Scorsesen elokuva on yltäkylläinen, häpeämätön ja vastenmielinen, mutta samalla hyvin valaiseva, jännittävä ja viihdyttävä. Filmi kertoo riippuvuussuhteiden haitallisuuden ja rahavallan turmiollisuuden tarinan. Wall Streetin susi ei kauheasti moralisoi, vaan näyttää sen, kuinka helposti ihminen voi ajautua väärinkäytöksiin. Belfort on addiktoitunut rahaan, valtaan, huumeisiin, alkoholiin ja seksiin. Ihmiset ovat hänelle välineitä näiden hankkimiseksi. Valta lähimmäisiin turmelee − ja erityisesti helpon rahan valta.

Pituudestaan huolimatta Wall Streetin susi ei uuvuta, jos katsoja on edes jonkin verran kiinnostunut talousasioista. Scorsesen luottoleikkaaja Thelma Schoonmaker on tehnyt jälleen erinomaista työtä. Samaa voi sanoa elokuvan näyttelijäkaartista. DiCapriota on vaikea kammeta syrjään Oscar-gaalassa parhaan miespääosan esittäjän paikalta. Hauskan sivuroolin brittitätinä tekee Todella upeeta -sarjan Patsyna tunnettu Joanna Lumley.

Leffalle voi huoletta povata menestystä alkuvuoden Oscareita jaettaessa. Elokuvan 16 vuoden ikäraja on varmasti perusteltu rohkeiden seksikohtausten ja tiettyjen nöyryyttävien otosten takia. Wall Streetin susi kertoo valaisevasti ahneudella kyllästettyjen ihmisten tarinan. Juppiuden kulta-ajan pörssimeklarit eivät totisesti olleet mitään robinhoodeja.

****

Elokuvan trailerin löydät tästä.